Toivon jokaisen koiran omistajan miettivän tarkkaan mihin ovat sitoutuneet ostaessaan pennun kasvattajalta. Ilman selkeää hinnanalennusta ei voi vaatia sitä sun tätä saatikka tahdä elinikäisiä jalostuksellisuuteen liittyviä sopimuksia. Kennelliittoon kannattaa olla yhteydessä mikäli joku epäilyttää. Puhukaa asioista jo ennenkuin pennun ostatte. Silloin kun pennun ostaa niin omistusoikeus siirtyy ostajalle päätäntävaltoineen, näin lukee myös Kennelliiton sopimuksissa.
Toinen mihin kannattaa huomiota kiinnittää on yhteistyösopimukset. Ei varmaankaan ole sopivaa/reilua mikäli toinen pitää koiran lihaksiston näyttelyitä varten kunnossa,ilmoittaa näyttelyihin pääsääntöisesti huolehtien pesut,föönaukset ja trimmaukset kaikkine välineineen ja aineineen (joita menee hurjasti). Ja toki kuskaa näyttelyihin. Sopimuksiin pitää kiinnittää huomiota kun kyseessä on useamman omistama koira. Sijoituskoiran ollessa kyseessä asoista pitää muistaa sopia ja kirjoittaa se pieninkin asia mikä mieleen tulee paperille ennenkuin tehdään sopimusta. Näin vältytään ikäviltä "juupas-eipäs"-vekslaamisilta.
Näistä asioista olen vuosia puhunut ihmisille,siltikin edelleen tulee vastaan mitä ihmeellisimpiä asioita ja juttuja. Pyydetään apua ,en voi puuttua toisten tekemiin sopimuksiin saatikka neuvoa siinä vaiheessa enkä todellakaan edes halua. Sopimukset ovat keskinäisiä ja valitettavan moni maksaa asioista oppirahansa,myös minä. Itse vuosien saatossa olen painottanut pennun ostajille näistä asioista. Silti tulee vastaan valitettavan paljon ihmisiä ,jotka sen pentuhuuman keskellä eivät edes lue sopimuspapereita tai kokevat että on normaalia suostua kaikkeen mitä kasvattaja vaatii,koska silloinhan kasvattaja voi sanoa ettei myy jos et suostu ehtoihin.
Valitettavasti fieldipiireissä tämä kyräily ja kyttäily on pahentunut vuosien saatossa. Aikoinaan ensimmäisen fieldin saatuamme kuvittelimme,että voimme kysyä ja saada apua. Toisin kävi. Jo ensimmäisessä näyttelyssä meille tehtiin selväksi kenen kanssa kannattaa kaveerata ja kenen ei. Tosin meille sillä ei ole merkitystä koskaan ollut,teemme juuri niinkuin itse haluamme. Jo silloin huomasimme selän takana kyräilyn,mutta se oli pientä tähän nykytilanteeseen verrattuna. Valitettavaahan se on,koska tulee toisten kasvattajien puolelta tämä. Eikö olisi aika kasvattajien ja fieldien omistajien tehdä yhteistyötä eikä tuijotella vain omaan napaan? Onnistuuko tälläinen? Ehkäpä ei jos ei ole yli kymmeneen vuoteen muuttunut. Silti aina voi toivoa. Tämän vuoksi tiedän monen sellaisen kasvattajan,jolla on ollut max muutama pentue ,lopettaneen ja vaihtaneen rotua. Eihän tälläinen palvele ketään. On kuin rodun kivirekeä vetäisi perässään. Ei kukaan jaksa päätä hakata seinään koko ajan.
Asiat eivät ole aina yksinkertaisia ja kannattaa muistaa myös välillä antaa apuakin,kuin saada. Unohtakaa kaunanne ja nakatkaa kateutenne romukoppaan ja tehkää työtä RODUN eteen!
Parempaa loppuvuotta toivottaen
-jaana-
Open your arms to change
but don't give up your values
-Dalai Lama-